Just wanted to share my favourite Finnish poem with you. It's by Jorma Etto and is called The Finn, in my opinion it really captures the spirit of Finns in general.
Suomalainen
Suomalainen on sellainen, joka vastaa kun ei kysytä,
kysyy kun ei vastata, ei vastaa kun kysytään,
sellainen, joka eksyy tieltä, huutaa rannalla
ja vastarannalla huutaa toinen samanlainen:
metsä raikuu, kaikuu, hongat humajavat.
Tuolta tulee suomalainen ja ähkyy, on tässä ja ähkyy,
tuonne menee ja ähkyy, on kuin löylyssä ja ähkyy
kun toinen heittää kiukaalle vettä.
Sellaisella suomalaisella on aina kaveri,
koskaan se ei ole yksin, ja se kaveri on suomalainen.
Eikä suomalaista erota suomalaisesta mikään,
ei mikään paitsi kuolema ja poliisi.
The Finn
A Finn is the one who answers when not asked,
Asks when no one answers and doesn't answer when asked,
The kind that gets lost from the road and yells at the lakeside
And there's another one yelling on the opposite shore:
The forest clangs, echoes, pines are humming.
There comes a Finn and grunts, is here and grunts,
Goes over there and grunts, grunting like in sauna
When someone throws water on the sauna stove.
A Finn like that always has a friend,
Is never alone, and the friend is a Finn.
And nothing separates a Finn from a Finn,
Nothing except for death and the police.